Teillä ja rataverkolla on jo routaa – saaristossa kelirikko vielä edessä

Kelirikon merkit ovat jo nähtävissä monin paikoin Suomen teillä ja rataverkolla. Routatilanteesta ennustetaan tulevan viimevuotista haasteellisemman. Rautateille tämä tarkoittaa nopeusrajoituksien alentamista ja pahimmin varioituneelle tieverkolle kesänopeuksien myöhäisempää voimaantuloa.

Sorateiden kelirikosta ennustetaan vaikeata ja laaja-alaista

Sorateillä kelirikko saattaa tänä keväänä vaivata tiellä liikkujia normaalia enemmän ja pahimmillaan lähes koko Suomessa. Vaikeinta kelirikkoa ennustetaan etelärannikon lähelle sekä luoteiseen Lappiin, mutta melko vaikeaa laajasti Sisä-Suomeen. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Lappiin ja osin Kainuuseen ennustetaan keskimääräistä vaikeampaa kelirikkoa.

”Pohjaveden pintojen korkeus on ollut maan eri osissa vaihteleva ja jäätyminen eteni niin, että todennäköisesti teiden rakenteisiin on syntynyt jäälinssejä”, selventää kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki.

Kelirikon vakavuus riippuu silti suurelta osin kevään säistä. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset, jolloin tiet kuivuvat sulamisen tahtiin, pitävät kurissa uhkaavan kelirikon. Eniten kelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, missä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon. Sorateillä saattaa myös paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin.

”Raskaampia kuljetuksia suunniteltaessa kannattaa ajoittaa kuljetukset sellaisiin ajankohtiin, jolloin vuorokauden lämpötila on alimmillaan ja tien kantavuus suurimmillaan. Usein tämä tarkoittaa aikaista aamua”, Kärki neuvoo.

Lauha alkutalvi on vaurioittanut päällysteitä

Päällystetyt tiet ovat jälleen kärsineet alku- ja keskitalven lauhoista ja sateisista keleistä aina tammikuun lopulle asti normaalia enemmän. Tienpäällysteissä on talven jäljiltä paljon halkeamia ja reikiä sekä muita vaurioita. Pahimmin vaurioituneilla osuuksilla ei pystytä palauttamaan kesänopeuksia ennen kuin päällyste on kunnostettu.

Kelirikon vuoksi painorajoituksia on viime vuosina asetettu vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Viime keväänä painorajoituksia oli noin 1150 kilometrillä maanteitä ja loppusyksylläkin vielä lähes 100 kilometrillä.

Rautateille ennakoidaan edellisvuotta enemmän routimisrajoituksia

Leudon alkutalven jälkeinen pakkaskausi aiheutti Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomen rautateille hieman viime vuotta enemmän routarajoituksia. Itä- ja Pohjois-Suomen routarajoitukset painottuvat toistuviin kohteisiin. Loppukevään pakkasjaksot ja sään vaihtelut voivat vielä vaikuttaa routahaittojen määrään.

Kun maanpinnan päällimmäiset kerrokset alkavat keväällä sulaa, ei sulamisvesi välttämättä pääse virtaamaan ja ratapenkat kuivumaan. Routivia ja sulaneita maakerroksia voi myös olla päällekkäin. Kun maa routii kiskojen alla, syntyy epätasaista routimisnousua. Roudasta kärsivälle rataverkon osalle joudutaan tällöin asettamaan nopeusrajoitus, jotta voidaan taata junille turvallinen kulku.

Routanopeusrajoituksien maksimäärän ennakoidaan jäävän 40-70 kilometriin.

”Routanopeusrajoitukset heijastuvat junaliikenteen täsmällisyyteen eli kun ei voida liikennöidä aikataulusuunnittelun antamilla nopeuksilla, täsmällisyys heikkenee”, ratakunnossapidon asiantuntija Jouko Nurmilaukas sanoo.

Kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää ja minimoida nopeusrajoitukset sekä määrältään että ajalliselta kestoltaan. Osa talviajan rajoituksista voi olla normaalin junaliikenteen aiheuttamia muutoksia raiteessa, eikä syy aina ole routiminen.

Routaongelmat toistuvat vuosittain pääosin samoissa paikoissa. Liikennevirasto pyrkii yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja liikennöitsijöiden kanssa minimoimaan roudasta liikenteelle aiheutuvia haittoja. Routakohteita korjataan mahdollisuuksien mukaisesti joko erillisinä kohdeprojekteina, mutta myös isompien perusparannushankkeiden yhteydessä.

Saaristossa vielä jäitä, kelirikkotilanne edessäpäin

Tänä talvena on ollut hyvä jäätilanne, jonka takia yhteysalusliikenne on hoidettu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ilmatyynyaluksilla.  Jääkenttä on vielä suhteellisen ehyt, mutta jonkin verran ongelmia ovat aiheuttaneet kova tuuli, ahtojäät ja vedenkorkeuden vaihtelut.

Kemijärvellä Räisälässä ja Hailuodossa on edelleen käytössä virallinen jäätie.  Lossiliikenne on hoitunut kohtalaisen hyvin koko talven. Saimaalla vedenpinta on hyvin korkealla, josta saattaa aiheutua lossiliikenteelle lopputalvesta ongelmia.  Oulunjärven vedenpinta taas on poikkeuksellisen matalalla, joten odotettavissa voi olla liikennerajoituksia.