Talvirengaskausi näkyy pääkaupunkiseudun ilmanlaadussa

HSY:n mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatua heikentää erityisesti liikenteen pakokaasut, katupöly sekä pientaloalueilla myös puunpoltto. Nastarenkaiden käyttöönotto on näkynyt ilmanlaadun mittauksissa tänä syksynä marraskuun puolivälistä lähtien.


Kuva: HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli syys–marraskuussa tavanomaiseen tapaan suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Nastarenkaiden käyttöönotto on kuitenkin heikentänyt ajoittain ilmanlaatua marraskuun puolivälistä lähtien.

Nastarenkaat jauhavat asfalttia ja nostavat haitallista pölyä ilmaan

– Mittaamme ilmasta muun muassa hengitettäviä hiukkasia, jotka ovat suurimmaksi osaksi katupölyä. Vaikka pahin pölykausi on keväisin, katupöly heikensi ilmanlaatua jo nyt syksyllä, erityisesti marraskuun puolivälissä nastarenkaiden aiheuttaman pölyn vuoksi, kertoo ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen HSY:stä.

Nastarenkaat kuluttavat voimakkaasti asfaltin pintaa, ja pölyä muodostuu, kun renkaat jauhavat asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Kun tienpinnat kuivuvat, hiukkaset nousevat ilmaan.

– Nastarenkaiden käyttö näkyy selkeästi ilmanlaadussa etenkin vilkasliikenteisillä kaupunkialueilla, joissa saasteiden laimeneminen on heikkoa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi marraskuussa kaksi kertaa Mechelininkadulla ja Mäkelänkadulla, Myllynen sanoo.

Katupöly on vakava terveydellinen haitta astmaatikoille, keuhkoahtautumatautia sairastaville, sydänpotilaille sekä lapsille ja iäkkäille. Katupöly voi kuitenkin aiheuttaa ärsytysoireita myös perusterveille.

Puunpoltosta syntyy paljon pienhiukkasia pientaloalueella

Hengitettävien hiukkasten lisäksi HSY mittaa ilmasta muun muassa pienhiukkasia. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan syvälle hengitysteihin.

– Kotitalouksien puunpolton on todettu olevan pakokaasujen ohella merkittävä pienhiukkasten päästölähde pääkaupunkiseudulla. Puunpolton vaikutus näkyy ilmanlaadussa erityisesti lämmityskaudella, kun ilmat viilenevät, Myllynen sanoo.

Syksy oli lämmin, joten puunpolton vaikutus ilmanlaatuun ei vielä oleellisesti näkynyt silloin. Ilmojen kylmetessä puunkäyttö kuitenkin lisääntyy. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon päästöjä syntyy omalla asuinalueella.

– Tärkeää on välttää märän puun polttoa. Myös roskien, kuten muovipakkausten, poltosta syntyy paljon pienhiukkaspäästöjä. Muovipakkaukset ja pahvit kuuluvatkin kierrätykseen, eivät omaan tulisijaan. Jätteen poltto tulisijassa on kaiken lisäksi kielletty, Myllynen muistuttaa.

Pienhiukkasia voi olla pääkaupunkiseudun ilmassa myös niin kutsutun kaukokulkeuman vuoksi. Syksyn aikana seudulle kulkeutui pienhiukkasia lämpimien ilmavirtausten mukana kaksi kertaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Tämän vuoksi pienhiukkasten pitoisuudet ylittivät WHO:n vuorokausiohjearvon useilla mittausasemilla yhden päivän aikana lokakuun puolivälissä. Lisäksi marraskuun alussa vuorokausiohjearvo ylittyi kerran Mechelininkadulla Helsingissä.

HSY mittaa ilmanlaatua eri puolilla pääkaupunkiseutua 11 mittausasemalla. Osa asemista on pysyviä ja osan paikka vaihtuu vuosittain.

Polta puuta oikein ja vähäpäästöisesti

  • Polta kuivaa puuta. 
  • Älä polta muovia tai muita roskia.
    Roskien poltto aiheuttaa paljon terveydelle haitallisia päästöjä ja niiden poltto on pääkaupunkiseudulla kielletty. Vie jätteet kierrätykseen.
  • Varastoi puut ilmavassa ja sateelta suojatussa paikassa. Tuo ne sisään 1–2 päivää ennen polttamista. 
  • Poista tuhkat tulipesästä ja arinan alta. Varmista, että hormi vetää kunnolla. 
  • Lado puut väljästi vaakatasoon. 
    Täytä pesä korkeintaan puolilleen. Käytä ensimmäiseen pesälliseen pieniä ja toiseen isompia puita. Varmista, että ilma pääsee kiertämään puiden ympärillä. 
  • Sijoita sytykkeet päällimmäisiksi. 
    Pääsääntöisesti paras tapa sytyttämiseen on päältä sytyttäminen. Sytykkeeksi sopivat parhaiten tuohi ja puutikut.  
  • Tarkkaile piipusta tulevan savun väriä. 
    Piipusta tulevan savun väri kertoo palamisen onnistumisen: kitupoltosta tai märistä puista syntyy mustaa savua. Mitä vaaleampi väri, sitä puhtaammin puu palaa. 
  • Sulje pelti vasta, kun hiillos on sammunut. 
    Pidä peltiä täysin auki, kunnes hiillosvaihe on lopuillaan. Sen jälkeen pienennä peltiä ja sulje ilmantulo. Häkävaaran takia sulje pelti vasta, kun hiillos on sammunut. 
  • Ole huomaavainen naapureitasi kohtaan. 
    Tarkkaile, kulkeutuuko savu naapurin puolelle. Huomioi tuulen suunta ja vallitseva säätila. Vältä tulisijan käyttöä silloin, kun savu jää leijumaan maan lähelle. 
  • Varmista nuohoojalta, että polttotapasi on oikea.
  • Katso lisää vinkkejä: urbaanipuuvaja.fi