Suurin osa suomalaisista tukeutuu navigaattoriin vieraalla seudulla

Ajon aikana navigaattorin tai puhelimen säätämiseen ei pidä ryhtyä, vaan se kannattaa suosiolla antaa apukuskin tehtäväksi. Yksin ajellessa on syytä pysähtyä esimerkiksi levähdyspaikalle. Kuva: Nina Mönkkönen/Liikenneturva

Moni autoilee kesäreissulla vierasta reittiä pitkin tuntemattomalle paikkakunnalle. Liikenneturvan kyselyn mukaan neljä viidestä suomalaisesta kuljettajasta selvittää reitin jo etukäteen lähtiessään autoilemaan vieraalle seudulle. Suurin osa myös hyödyntää navigaattoria ajon aikana. Tien päällä turvaa tuovat neljä kovaa T:tä: tilannenopeus, tarkkaavaisuus, turvavälit ja tauottaminen.

Usein kuljemme autolla ajaessamme tuttuja reittejä päivästä toiseen. Arkirutiineihin kuuluvat työmatkat sujuvat usein ilman yllätyksiä, mutta kesällä moni liikkuu enemmän paikkoihin, jotka eivät ole itselle ennalta tuttuja. Tuntematon reitti ja vieraan paikkakunnan uusi ympäristö voivat vaatia kuljettajalta erityistä varautumista.

”Ei kannata olettaa, että pystyy saman tien ajamaan vieraassa ympäristössä kuin vanha tekijä. Lomareissun reitti kannattaakin suunnitella jo etukäteen, niin ei ylläty tien päällä. Jos yllätyksiä kuitenkin tulee, auttaa rauhallinen asenne aina. Esimerkiksi risteyksen ohi ajaminen ei ole maailmanloppu, vaan aina voi palata ja yrittää uudemman kerran. Äkkinäisiin liikkeisiin ei kannata ryhtyä eikä hermojaan repiä”, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eini Karvonen.

Liikenneturvan tuoreen kyselyn* mukaan neljä viidestä (82 %) suomalaisesta kuljettajasta selvittääkin reitin jo etukäteen autoillessaan vieraalla seudulla, mutta moni tukeutuu sen lisäksi navigaattoriin.

”Useampi kuin kolme neljästä (77 %) kuljettajasta kertoi käyttävänsä navigaattoria vieraalla seudulla autoillessaan. Vain murto-osa vastaajista (2 %) ilmoitti autoilevansa vieraalla seudulla ainoastaan liikenneopasteiden turvin, kertoo Karvonen.

”Karttasovellusten avulla voi mielikuvaharjoitella reitin jo ennakkoon. Navigaattori on myös tien päällä iso apu, jos paikka tai reitti ei ole tuttu. Siihen ei kuitenkaan pidä luottaa sokeasti. Esimerkiksi kesään kuuluvat tietyöt voivat muuttaa navigaattorin ohjeita huomattavastikin. On myös hyvä muistaa, että ajon aikana navigaattorin tai puhelimen säätämiseen ei pidä ryhtyä, vaan se kannattaa suosiolla antaa apukuskin tehtäväksi. Yksin ajellessa on syytä pysähtyä linja-autopysäkille tai levähdyspaikalle”, Karvonen jatkaa.

Ennakoi ja suunnittele tauot

Uudessa ympäristössä ajaminen ei kuitenkaan vaadi mitään erityistaitoja, vaan normaali ennakoiva ajaminen eli esimerkiksi nopeusrajoitusten noudattaminen, riittävän alhainen tilannenopeus ja kunnon turvavälien pitäminen vievät jo pitkälle.

”Vieraalla seudulla ennakoiva ajo kuitenkin korostuu entisestään, kun ei muista risteyksiä ja opasteita ulkoa. Tarkkaavainen ja huolellinen kuljettaja vie koko seurueen turvallisesti perille. Jos matka on pitkä, voi myös kuskia vaihtaa esimerkiksi tauon yhteydessä”, ehdottaa Karvonen.

Kesän reissuilla on myös mukava pysähtyä tauolle vaikkapa perinteisille munkkikahveille tai kenties jonkin kulttuurielämyksen pariin. Taukopaikat tuovat oman mausteensa matkaan ja antavat sekä kuljettajalle että matkustajille tilaisuuden virkistymiseen.

”Taukojen pitäminen on tärkeää varsinkin vieraassa ympäristössä ajettaessa, sillä se vaatii tavallista enemmän tarkkaavaisuutta ja kuluttaa siten enemmän energiaa. Reissun tauot kannattaa suunnitella mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen, jottei ajopätkä lipsu liian pitkäksi”, kannustaa Karvonen.

Viisi vinkkiä vieraalla paikkakunnalla liikkumiseen:

  • Aja rauhallisesti, tarkkaile ympäristöäsi ja säilytä sopiva tilannenopeus.
  • Aseta reitti navigaattoriin jo ennen lähtöä ja kytke puheopastus päälle.
  • Suunnittele reitti ja taukopaikat jo etukäteen.
  • Tartu rattiin vain virkeänä – väsymyksen iskiessä pidä tauko.
  • Ole huomaavainen muita liikkujia kohtaan.

*Liikenneturva selvitti suomalaisten liikenneasenteita touko-kesäkuussa 2020. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1003 henkilöä, joista autoilevia oli 822. Kysely toteutettiin online-kyselynä ja näyte edustaa 15-79-vuotiaita suomalaisia.