Suomalaiset ovat kännykkäkansaa liikenteessäkin

Väsymys vaikuttaa etenkin kesän onnettomuuksien taustalla. Tauotus on tärkeää erityisesti pitkillä automatkoilla. Kuva Nina Mönkkönen/Liikenneturva.

Suomalaiset kuljettajat ajavat keskiarvoa enemmän väsyneinä, paljastaa tuore kansainvälinen ESRA2-tutkimus*. Tienkäyttäjien käyttäytymistä eri maissa kartoittanut kysely kertoo, että suomalaisilla myös kännykkä on useammin liikenteessä käytössä, kuljetaan sitten jalan, pyörällä tai autolla. Kännykuskeihin suhtaudutaan myös sallivammin. Liikenneturva ei pidä hyvänä kehityssuuntaa, jossa kännykän käytöstä liikenteessä näyttää tulevan maan tapa.

Vuonna 2018 toteutettu ESRA2-kysely* kartoitti yhteensä 32 maassa tienkäyttäjien asenteita ja kokemuksia liikenteessä. Pääosa maista oli eurooppalaisia. Eurooppalaisten vastaajien** keskiarvoon verrattuna väsyneenä ajaminen ja kännykän käyttö liikenteessä on yleisempää suomalaisilla tienkäyttäjillä.

Lähes kolme kymmenestä (28,8 %) suomalaisesta kuljettajasta kertoo ajaneensa edellisen 30 päivän aikana niin väsyneenä, että silmien auki pitäminen on ollut vaikeaa. Eurooppalaisten maiden keskiarvo oli liki kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän (19,7 %). Väsymys näkyy etenkin kesän onnettomuuksissa.

”Väsyneenä ajamisen seuraukset näkyvät valitettavalla tavalla myös Suomessa tutkijalautakuntien tutkimissa kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Valvomisen ja juhlimisen jälkeen tapahtuva ajaminen tai pitkä yhtäjaksoinen ajorupeama on tyypillistä nukahtamisen seurauksena tapahtuneissa onnettomuuksissa. Toisaalta väsymys ajaessa voi yllättää usein myös esimerkiksi iltapäivällä työpäivän jälkeen töistä palatessa”, pohtii Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen kyselyn tuloksia arvioidessaan.

Suomalaisten ajonaikainen kännykän käyttö erottuu muista maista

Lähes kolme kymmenestä suomalaisesta kertoo ajaneensa niin väsyneenä, että on ollut vaikeuksia pitää silmiä auki.

Lähtökohtaisesti kännykän ajonaikainen käyttö on kiellettyä kaikissa kyselyn maissa. Joka toinen (49,5 %) suomalainen kertoo ajaneensa ja puhuneensa kännykkään ilman handsfreetä viimeisen 30 päivän aikana, mikä on yli 20 prosenttiyksikköä vastaajien keskiarvoa enemmän. Yli kolmasosa (35,9 %) suomalaisista on tarkistanut puhelimesta viestejä tai selaillut sosiaalista mediaa ratin takaa. Kävellessään näin on tehnyt lähes kaksi kolmasosaa (65,2 %) suomalaisista, ja pyörän satulass reilu neljäsosa (26,5 %).

“Suomalaiset ovat tunnetusti kännykkäkansaa, mutta liikenteessä laite on riski. Kännykkä vie huomion liikenteestä, kulkee sitten autolla, pyörällä taikka jalan. Kännykän käyttäjä ei itse välttämättä edes huomaa aiheuttamiaan vaaratilanteita, huomio kun riittää vain siihen kännykkään”, Valtonen toteaa.

Käytön suhteellisesta yleisyydestä huolimatta, kännykän käyttöä liikenteessä ei saa yleistä hyväksyntää. Vain muutama prosentti ESRA2-kyselyyn vastanneista pitää kännykän ajonaikaista käyttöä hyväksyttävänä. Eurooppalaisten vastaajien keskiarvoon verrattuna suomalaisten suhtautuminen on kuitenkin sallivampaa kuin muissa maissa keskimäärin

Koettu turvallisuus Suomessa korkealla tasolla

Koettu liikkumisen turvallisuus eri tavoilla kuljettaessa.

Väsyneenä ajamisen ja kännykän käytön suhteellisesta yleisyydestä huolimatta suomalaiset kokevat liikenteen kyselyn keskiarvoa turvallisemmaksi. Koettu turvallisuus on Suomessa keskiarvoa korkeammalla kulkuvälineestä riippumatta. Turvallisimmiksi koetaan liikkuminen kävellen ja joukkoliikenteessä.

Asteikolla 0-10 suomalaiset antavat joukkoliikenteellä ja kävellen kulkemisen turvallisuudelle arvosanaksi 8,2 kun vastaajamaiden keskiarvo on 7,6 joukkoliikenteelle ja 7,7 jalan kulkemiselle. Heikoimmat arvosanat saavat moottoripyöräilyn ja pyöräilyn koettu turvallisuus, mutta Suomessa nekin ovat muiden maiden keskiarvoa korkeammat.