Kevytautot parantavat nuorten liikkumismahdollisuuksia

Eduskunta hyväksyi joulukuussa lakimuutokset, joiden myötä mopoautokortin suorittaneet 15 vuotta täyttäneet pääsevät marraskuun alussa nopeusrajoitetun henkilöauton eli kevytauton rattiin. Kevytautojen on lain valmistelussa tehdyssä arvioinnissa todettu parantavan liikenneturvallisuutta. Eduskunta äänesti uudistuksen puolesta lähes yksimielisesti, sillä lakiuudistuksen puolesta äänensä antoi 167 kansanedustajaa ja vain 12 edustajaa vastusti sen hyväksymistä.

Lakimuutoksesta on viime päivinä nostettu esille uhkakuvia, joille ei löydy faktapohjaisia perusteita. Uudistus on valmisteltu huolellisesti ja valmistelun aikana on kuultu laajasti eri asiantuntijatahoja. Ennen lain valmistelua Trafi teki selvityksen lain toteuttamisvaihtoehdoista ja vaikutuksista.

Kevytauto lisää myös muiden tienkäyttäjien turvallisuutta

Kevytautosta on maalailtu uhkakuvaa muiden tienkäyttäjien turvallisuudelle. Kevytautojen ajonvakautusjärjestelmä, tehokkaat lukkiutumattomat jarrut ja keulan muodot sekä materiaalit auttavat välttämään onnettomuuksia ja lieventämään niiden seurauksia muihin mopoauto- tai traktorikortilla nuorten ajettavissa oleviin ajoneuvoihin verrattuna.

Kevytautoa kritisoineet ovat luonnehtineet sitä jopa ladatuksi aseeksi nuorten käsissä.

– ”Väite on nurinkurinen. Nuorelle ja kokemattomalle kuljettajalle kevytauto on ehdottomasti parannus nykytilaan, jossa haja-asutusalueiden ja pikkukaupunkien nuoriso taittaa matkansa mopolla, mopoautolla tai jopa maataloustraktorilla”, toteaa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Kevytautoksi muutettavan henkilöauton tulee olla ensirekisteröity vuonna 2015 tai sen jälkeen. Ikärajauksella on haluttu varmistaa, että turvavarustelu on kattava. Ikärajauksen takia kaikissa kevytautoissa on ajonvakautusjärjestelmä (ESC), joka on ollut pakollinen kaikissa henkilöautoissa vuodesta 2014. ESC on tärkein liikenneturvallisuutta parantanut yksittäinen ajoneuvotekniikan innovaatio sitten turvavyön – sen on havaittu vähentävän suistumisonnettomuuksia noin 60 prosentilla.

Erityisen tärkeä turvavaruste jalankulun ja pyöräilyn kannalta on automaattinen hätäjarrutus. Se on saatavissa jo noin 70 prosenttiin pienistä A- ja B-segmentin autoista, joita kevytautot pääsääntöisesti tulevat olemaan. Euroopan parlamentti on linjannut, että automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä on lähivuosina tulossa pakolliseksi varusteeksi kaikkiin uusiin henkilöautoihin – ja siten myös kevytautoihin.

Jokainen markkinoille tuleva uusi henkilöautomalli käy läpi törmäystestit, jotka mittaavat kolariturvallisuuden lisäksi jalankulkijan turvallisuutta törmäystilanteissa. Testit ohjaavat henkilöautojen tuotekehitystä ja testivaatimukset kiristyvät turvateknologian kehittyessä. Mopoautoissa, maataloustraktoreissa tai mopoissa ei ole kolaria ehkäiseviä varusteita tai törmäystilanteissa energiaa sitovia turvakorirakenteita. Esimerkiksi vuonna 2015 mopoautot joutuivat 20 kertaa henkilöautoa useammin henkilövahinkoon johtaneeseen onnettomuuteen suhteessa ajettuihin kilometreihin.

Ajo-opetusta nuoren tarpeiden mukaan

Kevyt- ja mopoautojen AM-ajokortin vaatimuksia on arvosteltu liian kevyiksi. Mopoautokorttiin vaaditaan nykyisin opetusta neljän teoriatunnin verran. Lisäksi tutkinnon suorittaminen edellyttää liikennetaitojen osoittamista ajokokeessa. Vaikka ajotunnit eivät olekaan pakollisia, käytännössä mopoautokortin suorittaminen edellyttää autokoulussa tai opetusluvalla ajettuja ajotunteja.

Lain hyväksynnän yhteydessä edellytettiin selvitystä uudistuksen vaikutuksista vuoden 2021 loppuun mennessä. Kevytautoja koskevia ajo-oikeusvaatimuksia voidaan siis tarvittaessa arvioida uudelleen lähivuosien aikana, jos ajo-opetuksen määrän lisäämiselle on tarvetta.

Kevytautojen määrän on arvioitu jäävän pieneksi

Kevytautoja on arvosteltu myös siitä, että ne yksipuolistavat nuorten liikkumista ja vievät matkustajia muun muassa joukkoliikenteestä ja pyöräilystä. Nuoret käyttävät liikennetutkimusten mukaan monipuolisesti eri kulkutapoja. Tutkimukset eivät anna viitteitä siitä, että nuorten monimuotoinen kulkutapajakauma muuttuisi, vaikka kevytauto olisi yksi kulkutapavaihtoehdoista. Saattoliikenne eli henkilöauton matkustajana kulkeminen on ylivoimaisesti suosituin kulkutapa nuorten omassa elinpiirissään tekemillä matkoilla. Kevytautojen on arvioitu korvaavan ensisijaisesti mopoilla, kevytmoottoripyörillä ja mopoautolla tehtyjä matkoja ja vähentävän saattoliikenteen tarvetta. Kevytautojen määrän on arvioitu asettuvan 0,5–1,5 prosenttiin Suomen henkilöautokannasta.