Epäselvyydet väistämisessä pyöräilijän vaaranpaikkoja – ”muutama liikennesääntö unohtuu pyöräilijöiltä ja autoilijoilta”

Pyöräilystä on tullut yhä vakavammin otettava liikkumisen muoto ja etenkin kaupungeissa pyöräily haastaa jo yksityisautoilua. Vaikka liikenneturvallisuus on kehittynyt hyvään suuntaan, kuumentaa pyöräily tunteita säännöllisesti.

LähiTapiola Savon korvausjohtaja Risto Rissasen mukaan pyöräilyn herättämässä keskustelussa vaikuttavat taustalla liikennesääntöjen laiminlyönnit, mutta myös tietämättömyys.

– Pyöräily herättää eri liikennemuodoista voimakkaimpia tunteita liikenteessä. Yksi syy tähän voi olla, että pyöräilyssä yhdistyy eri puolia jalankulusta ja autoilusta. Pyöräilijät muuntuvat tilanteen mukaan pyörää taluttavasta jalankulkijasta ajoradalla olevaan, autoilijaan rinnastettavaan liikkujaan. Tämä haastaa muiden tielläliikkujien ennakointikykyä ja aina vuorovaikutus ei onnistu, Rissanen sanoo.

Rissasen mukaan suomalainen pyöräilykulttuuri on kehittynyt paljon. Turvallisuutta ovat parantaneet paremmat pyörätiet ja kypärän käyttö. Vaaranpaikkoja liikenteessä ovat erityisesti risteykset, joissa autoilijoiden ja pyöräilijöiden tiet kohtaavat. Vaaratilanteiden taustalla ovat usein epäselvyydet väistämissäännöissä suojatietä tai pyörätien jatketta ylittäessä. Pyöräilijä ei saa ylittää suojatietä pyöräilemällä, vaan pyörä tulisi taluttaa yli, jolloin pyörän taluttaja rinnastetaan jalankulkijaan ja autoilijoiden tulee silloin väistää häntä.

– Erityisen haastavia liikenneturvallisuuden kannalta ovat suojateiden yhteydessä olevat pyörätien jatkeet. Moni pyöräilijä ei tiedä olevansa myös pyörätien jatkeella väistämisvelvollinen, ellei väistämisvelvollisuutta ole erikseen autoille liikennemerkeillä osoitettu. Poikkeuksena tästä on pyörätien jatkeelle kääntyvän autoilijan velvollisuus väistää pyöräilijää. Tämän väistämisvelvollisuuden noudattamisessa puolestaan autoilijoilla on parannettavaa.

Pyöräilijöille vaaranpaikkoja ovat myös tilanteet, joissa autoilijat tulevat talojen pihoista pyörätien yli ajotielle mennessään. Näissä tilanteissa pyöräilijät ajavat pyöräteillä usein vauhdikkaasti ja autoilijoilla on pihasta tultaessa usein huono näkyvyys esimerkiksi pensasaidan tai muun näköesteen vuoksi.

Pyöräilykypärän käyttö yleistynyt – viimeaikaisessa keskustelussa huolestuttavia vivahteita

– Pyöräilykypärän käyttö on yleistynyt Suomessa. Aivan viime aikoina on kuitenkin virinnyt huolestuttavaa keskustelua siitä, pitäisikö pyöräilykypärän käyttöä pitää valistusmielessä esillä ollenkaan. On esitetty, että pyöräilykypärän käytön ”tuputtaminen” vähentäisi ihmisten innokkuutta pyöräilyyn ja olisi sitä kautta jopa haitallisempaa kansanterveyden näkökulmasta, kuin ne ”muutamat” vakavat vammautumiset tai kuolemantapaukset, joita kypärättä onnettomuuteen joutuminen aiheuttaa, Rissanen kertoo.

– Itse pidän tällaista kypärän käyttöä vähättelevää lähestymistapaa erittäin kyseenalaisena. Näen työssäni paljon tapauksia, joissa pyöräilykypärä pelastaa vakavalta loukkaantumiselta ja valitettavasti myös niitä tapauksia, joissa kypärättömyys johtaa elinikäiseen vammautumiseen tai kuolemaan, Rissanen sanoo.

Liikenneturvan mukaan keskimäärin 23 pyöräilijää kuolee ja lähes 700 loukkaantuu vuosittain. Vakavasti loukkaantuneita on vuosittain yli 200. Kuolemaan johtaneista pyöräilyonnettomuuksista noin 55 prosentissa onnettomuuksista osallisena on auto. Eri tutkimusten mukaan pää- ja aivovammojen riski pienenee kypärää käyttävillä. Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuosien 2015–2017 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä kypärää ei käyttänyt 49 pyöräilijää.

– Mielestäni kypärän käyttämiseen liittyvää valistustyötä tulisi entisestään kasvattaa. Tilannetta voi verrata muutaman vuosikymmenten takaiseen keskusteluun autojen turvavöistä. Tuolloin niiden käytön mielekkyyttä kyseenalaistettiin hyvinkin voimakkaasti. Tänä päivänä turvavyön käyttö on jo lähes kaikille itsestäänselvyys ja niiden käyttö pelastaa henkiä liikenteessä päivittäin.

Tämän kesän uutena ilmiönä suurissa kaupungeissa ovat yleistyneet yhteiskäyttösähköpotkulaudat. Ne näkyvät myös vakuutusyhtiöiden korvauspalveluissa yksittäisinä vahinkoina, mutta pyöräilyyn verrattuna käyttäjämäärät ovat vielä pieniä. Riskejä vuokrattavien sähköpotkulautojen käytössä lisäävät muun muassa kuljettajan mahdollinen kokemattomuus, ajaminen ilman kypärää ja korkeat tilannenopeudet.

Pyöräilijän vakuutusturva:

  • Vapaa-ajalla tapahtuneissa pyöräilyonnettomuuksissa henkilövahinkoja voidaan korvata loukkaantuneen pyöräilijän omasta tapaturmavakuutuksesta. Itse pyörä puolestaan vakuutetaan kodin irtaimistovakuutuksella.
  • Laaja irtaimistovakuutus korvaa liikenteessä ja muussa normaalissa liikkumisessa tapahtuvat pyörän rikkoutumiset. Irtaimistovakuutus korvaa myös varkaudet tai ilkivallan. Tutustu LähiTapiolan koti- ja irtaimistovakuutukseen. https://www.lahitapiola.fi/henkilo/vakuutukset-ja-elake/koti-ja-mokki/kotivakuutus
  • Pyöräilijän itsensä toisille aiheuttamissa vahingoissa tarvitaan puolestaan vastuuvakuutusta, joka yleensä on liitetty kotivakuutuksen yhteyteen.
  • Jos pyöräily liittyy harrastustoimintaan (esimerkiksi alamäkiajo tai pyöräilykilpailut) rikkoutumiset eivät yleensä kuulu kotivakuutuksen piiriin.
  • Työmatkalla tapahtuvissa onnettomuuksissa voi tulla kyseeseen työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus henkilövahinkojen osalta.
  • Autoilijan aiheuttamissa vahingoissa vahinkoja voidaan korvata auton liikennevakuutuksesta.

Lähde: ePressi