Ajoterveys ikäihmisten huolenaiheena

Ajoterveyteen kohdistuvista huolista puhutaan useimmin perheenjäsenen kanssa. Kuva Aleksi Makkonen/Liikenneturva. Ajoterveys nousee iän myötä monen kuljettajan huolenaiheeksi. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista ikäkuljettajista suurin osa ajaa säännöllisesti, joten ajokortin luopumisella terveydellisistä syistä on merkittävä vaikutus myös monen arkeen. Suurimmaksi osaksi kuljettajat kertovat tietävänsä, miten sairaus vaikuttaa ajamiseen, mutta tietoa omasta ajoterveydestä kaivataan myös lisää. Noin joka seitsemäs ikäkuljettaja on ollut huolissaan omasta ajoterveydestään. Liikenneturva selvitti autoilevien ikäihmisten ajatuksia ajoterveydestä kyselytutkimuksella*. Ikäkuljettajista 15 prosenttia kertoo olleensa huolissaan omasta ajoterveydestään edes hetkellisesti viime aikoina. Mitä vanhemmasta kuljettajasta on kyse, sitä useammin huolestuneisuutta koettiin. Ajoterveydestään huolta kantavista yli puolet kertoi miettivänsä ajokuntoaan ennen ajamista ja kaksi kolmesta taas kiinnittävänsä entistä tarkemmin huomiota ajamisen olosuhteisiin. ”Ajoterveys...

Lue lisää

Näkeminen ei tarkoita näkymistä

Syksyn pimetessä heijastimen käyttö on taas ajankohtaista. Liikenteessä on tärkeää muistaa, että näkeminen ja näkyminen ovat eri asioita. Jalankulkija kokee usein valheellista turvallisuudentuntua nähdessään lähestyvän auton valot tai ollessaan katuvalojen valokeilassa. Koska ympärillä tuntuu olevan riittävästi valoa vaikka lehden lukemiseen, jalankulkija helposti luulee, että myös hänet havaitaan. Tilanne on täysin erilainen auton ohjauspyörän takaa tarkasteltaessa. Autoilijan mahdollisuudet havaita ilman heijastinta kulkeva jalankulkija ovat todella huonot riippumatta siitä, onko tieosuudella valaistus vai ei. Jalankulkija häviää helposti erilaisten mainosvalojen sekaan. Tumma vaatetus heikentää havaittavuutta entisestään. Viimeistään nyt onkin syytä ottaa käyttöön jalankulkijan paras turvavaruste eli heijastin tai heijastinliivi. ”Heijastimen ansiosta suojatielle pyrkivä jalankulkija havaitaan ajoissa ja autoilijalle jää näin tilaa ja aikaa...

Lue lisää

Yhdeksän kymmenestä ikäkuljettajasta miettii ajokuntoaan

Ajokunto on kehon ja mielen hetkellistä tilaa, johon vaikuttavat esimerkiksi väsymys, päihteet, korkea kuume, tilapäinen lääkitys tai jopa voimakas tunnereaktio. Kuva Aleksi Makkonen/Liikenneturva. Jokainen kuljettaja on vastuussa omasta ajokunnostaan, mutta tarve sen pohtimiseen herää usein vasta iän myötä. Liikenneturvan kyselystä selviää, että yhdeksän kymmenestä ikäkuljettajasta miettii ajokuntoaan edes joskus. Useimmiten ajokuntoa pohditaan väsyneenä tai kun ajokeli on huono. Moni kertoo huomanneensa vasta jälkikäteen, että ajamaan ei välttämättä olisi pitänyt lähteä siinä kunnossa, missä oli. Jokainen kuljettaja on iästään riippumatta vastuussa omasta ajokunnostaan. Liikenneturvan ikäkuljettajille tekemä kysely* kertoo, että ikä on keskeinen tekijä, joka saa kuljettajan tarkkaavaisemmaksi ajokunnon suhteen. ”Esimerkiksi 75-vuotiaana ajokuntoa tarkkaillaan useammin kuin 65-vuotiaana. Myös olosuhteet vaikuttavat: väsyneenä ja...

Lue lisää

Vilkku, vilkaisu ja varmistus

Vilkun oikeaoppinen käyttö on yksi tärkeimmistä tavoista viestiä liikenteessä. VVV-periaatteen avulla esimerkiksi kaistanvaihto sujuu turvallisesti. Liikenneturvan kyselyn mukaan peräti kolme viidestä on joutunut liikenteessä vaaratilanteeseen, kun toinen autoilija on jättänyt käyttämättä suuntamerkkiä. Suuntamerkin näyttämisen pitäisi olla yksiselitteisen selkeää jokaiselle kuljettajalle. Kun aikoo esimerkiksi vaihtaa kaistaa tai kääntyä risteyksessä, on omista aikeistaan viestittävä vilkkua käyttämällä. Näin oma toiminta ei tule yllätyksenä muille tielläliikkujille. ”Pelkkä vilkun käyttäminen ei kuitenkaan vielä riitä turvallisuuden takaamiseksi. Yksinkertainen kolmen V:n periaate auttaa – vilkku, vilkaisu ja varmistus. Se tarkoittaa sitä, että vilkku laitetaan päälle hyvissä ajoin ennen kääntymistä tai kaistanvaihtoa. Sen jälkeen on vilkaistava peileihin ja katsottava, onko viereiselle kaistalle siirtyminen mahdollista tai lähestyykö risteystä esimerkiksi...

Lue lisää

Epäselvyydet väistämisessä pyöräilijän vaaranpaikkoja – ”muutama liikennesääntö unohtuu pyöräilijöiltä ja autoilijoilta”

Pyöräilystä on tullut yhä vakavammin otettava liikkumisen muoto ja etenkin kaupungeissa pyöräily haastaa jo yksityisautoilua. Vaikka liikenneturvallisuus on kehittynyt hyvään suuntaan, kuumentaa pyöräily tunteita säännöllisesti. LähiTapiola Savon korvausjohtaja Risto Rissasen mukaan pyöräilyn herättämässä keskustelussa vaikuttavat taustalla liikennesääntöjen laiminlyönnit, mutta myös tietämättömyys. - Pyöräily herättää eri liikennemuodoista voimakkaimpia tunteita liikenteessä. Yksi syy tähän voi olla, että pyöräilyssä yhdistyy eri puolia jalankulusta ja autoilusta. Pyöräilijät muuntuvat tilanteen mukaan pyörää taluttavasta jalankulkijasta ajoradalla olevaan, autoilijaan rinnastettavaan liikkujaan. Tämä haastaa muiden tielläliikkujien ennakointikykyä ja aina vuorovaikutus ei onnistu, Rissanen sanoo. Rissasen mukaan suomalainen pyöräilykulttuuri on kehittynyt paljon. Turvallisuutta ovat parantaneet paremmat pyörätiet ja kypärän käyttö. Vaaranpaikkoja liikenteessä ovat erityisesti risteykset, joissa autoilijoiden ja pyöräilijöiden...

Lue lisää

Turvallinen on myös taloudellista – syksyn säästövinkit liikenteeseen

Kävely ja pyöräily ovat hyviä tapoja liikkua, sillä ne kohottavat kuntoa ja säästävät ympäristöä edullisuutensa lisäksi. Kuva: Kaisa Tanskanen/Liikenneturva Syksy tuo usein mukanaan uusia asioita. Liikenteessäkin voi lomakauden jälkeen omaksua uusia tapoja – Liikenneturva esittelee vinkkejä, joilla voi säästää liikenteessä esimerkiksi rahaa, ympäristöä ja omia hermojaankin. Kesän lomakausi on ohi ja arki alkanut. Moni saattaa pitää taloudessaan kulukuuria, jonka voi laajentaa myös liikenteeseen. Tarjolla on taloudellisten hyötyjen lisäksi mahdollisuuksia säästää niin ympäristöä kuin hermojaankin – terveydellisiä etuja unohtamatta. ”Turvallinen on myös terveellistä ja taloudellista. Pääasia on se, että jokainen pääsisi paikasta toiseen turvallisesti. Tapaturmat tulevat kalliiksi monelle taholle, eikä vähiten yksilölle itselleen. Turvallisuus, tehokkuus ja taloudellisuus kulkevat siis hyvin usein...

Lue lisää

Nopeilla sähköpyörillä kuljetaan mopon säännöillä

Nopeilla sähköpyörillä voi mennä pyörätielle, jos mopoilu on tiellä merkitty sallituksi erillisellä lisäkilvellä. Kuva Juha Tuomi/Liikenneturva. Ainakin Helsingissä on tullut käyttökokeiluun uudenlaisia nopeita sähköpyöriä, joiden rakenteellinen nopeus on jopa 45 km/h. Liikenneturva muistuttaa, että nimestään huolimatta nopeita sähköpyöriä on kohdeltava pääasialliseti kuten mopoja. Käyttäjältä vaaditaan ajokortti, kypärä ja ymmärrys siitä, miten kyseisellä laitteella kuljetaan. Nopea sähköpyörä, niin sanottu S-pedelec, on L1e-B ajoneuvoluokkaan kuuluva ajoneuvo. Polkimistaan, satulastaan ja pyörämaisesta ulkomuodostaan huolimatta ajoneuvo luokitellaan mopoksi ja sitä koskee mopojen lainsäädäntö, eli laitteet tulee rekisteröidä ja vakuuttaa, ja sen kuljettajalta vaaditaan vähintään mopon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti. Mopon varusteisiin on muutamia poikkeuksia, esimerkiksi jarruvalo ei ole nopeissa sähköpyörissä välttämätön. ”Nopeaa sähköpyörää koskevissa liikennesäännöissä voi...

Lue lisää

Miksi ratissa menee hermot? Uusi podcast kertoo, mikä meihin ihmisiin menee liikenteessä

Radio Novan juontajat Minna Kuukka ja Aki Linnanahde sekä psykologi Jyrki Kaistinen Liikenneturvasta keskustelevat liikenteestä uudessa podcastissa Kaistapäät. Uusi jakso aina maanantaisin RadioPlaylla. Kuva: Emmi Moilanen / Bauer Media. Lähes kaksi kolmesta Liikenneturvan kyselyyn* vastanneesta kertoo, että on suutahtanut tai menettänyt hermonsa muiden tielläliikkujien toiminnan takia. Miksi toisten käyttäytyminen liikenteessä saa sapen kiehumaan ja mitä sille oikein voi tehdä? Liikenneturvan ja Radio Novan tuoreessa podcastissa puheenaiheena on ihmisten käyttäytyminen liikenteessä. Kaistapäinä toimivat Radio Novan juontajat Minna Kuukka ja Aki Linnanahde sekä psykologi Jyrki Kaistinen Liikenneturvasta. Kun Liikenneturva kysyi suomalaisilta, saavatko muut tielläliikkujat menettämään hermot tai suuttumaan liikenteessä, 64 prosenttia vastasi kyllä, vähintään joskus. Heistä yli neljännes (29 %) kertoi, että...

Lue lisää

Turvallinen koulutie on liikenneturvallisuuden paras mittari

Kolme viidestä pitää suojatien ylittämistä jalankulkijana turvallisena, kertoo Liikenneturvan kysely. Moni on kuitenkin kokenut suojatiellä myös vaaratilanteita. Koulujen alku tuo konkarikoulumatkalaisten lisäksi liikenteeseen myös ekaluokkalaisia. Liikenneturva korostaa, että me aikuiset olemme vastuussa lasten turvallisesta koulumatkasta, jossa tien ylitys on usein se riskialttein kohta. Liikenneturva kartoitti suomalaisten suojatiekokemuksia kyselyllä alkukesästä 2019*. Vastanneista 44 prosenttia kokee autoilijoiden huomioivan jalankulkijat hyvin liikennevalottomilla suojateillä. Kolme viidestä pitää suojatien ylittämistä kävelijänä turvallisena. Viidesosa kuitenkin kertoo, että heidän usein käyttämillään reiteillä on suojateitä, joiden ylittämistä pelkää. Kaksi viidestä kertoo joutuneensa kävelijänä suojatiellä vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen. “Lapsen koulumatka ei koostu pelkistä suojateistä, mutta tien ylitys on monen reitin varrella se paikka, jonka turvallisuus huolettaa eniten. Meidän aikuisten...

Lue lisää

Kännykkä ei kuulu liikenteeseen

Neljä viidestä vanhemmasta (78%) on suuresti tai melko suuresti huolissaan autoilijoiden kännykkään uppoutumisen mahdollisesti aiheuttamista vaaratilanteista alakoululaisten koulumatkoille, selviää vakuutusyhtiö Ifin teettämästä kyselytutkimuksesta. Vähintään melko suuresti huolissaan olevien osuus on noussut vuoden takaisesta mittauksesta merkittävästi, 17 prosenttiyksikköä. Vain 1% alakoululaisten vanhemmista ei ole huolissaan autoilijoiden kännykän käytöstä. Tutkimustulosten perusteella vanhempien huoli perustuu usein omiin kokemuksiin arjen liikenteessä. Lähes joka toinen alakouluikäisen vanhempi (45%) kertoo viimeisen puolen vuoden aikana havainneensa liikenteessä tilanteen, jossa autoilijan uppoutuminen kännykän käyttöön on aiheuttanut vaaraa. Heistä jopa 6% kertoo tämän tilanteen johtaneen onnettomuuteen (ojaan ajoon, törmäykseen, loukkaantumiseen). ”Ei ole ihme, että vanhempien huoli pienten lasten liikenneturvallisuudesta kasvaa, kun omiakin kokemuksia vaaratilanteista on näin monella. Autoilijoiden kännykän...

Lue lisää