Autokanta uudistuu liian hitaasti, mutta kaasuautojen tavoite on ylitetty

Nykyisellä tahdilla autojen keski-ikä jatkaa vanhenemistaan. Uusien autojen rekisteröinti ei noussut viime vuonna tavoitteiden mukaisesti, vaikka talous nousi ja tarjolla oli tukirahaa. Autojen keski-iän kasvun pysäyttäminen edellyttää 150 000 uuden auton rekisteröimistä. Nykyisellä 120 000 auton vauhdilla autojen keski-iän nousu jatkuu. Kaasuautoille asetettu tavoite saavutettiin kuitenkin jo kaksi vuotta etuajassa.

Suomalaiset hankkivat viime vuonna 120 000 uutta autoa ja 600 000 käytettyä autoa. Uusista autoista valtaosa oli bensiiniautoja, joiden suosio on uusien autojen tilastoissa kasvanut selvästi ja vastaavasti dieselautojen osuus on laskenut.

Vaihtoehtoiset käyttövoimat edustivat 15 prosenttia uusien autojen rekisteröinnistä. Niistä suurin osa oli bensiiniä käyttäviä ladattavia hybridejä: 4 832 (2017: 2 553). Kaasuautoja rekisteröitiin 1 161 (2017: 433) ja täyssähköautoja 776 (2017: 502). Kaasuautojen kasvuvauhti oli nopeampi kuin täyssähköautojen, vaikka uusien alle 50 000 euroa maksavien täyssähköautojen hankintaan sai yhteiskunnalta tukea. Ladattavien hybridien todellisesta sähkön käytöstä ei ole tarkkaa tietoa, mutta omistajan käyttötavat ja ajomatkat vaikuttavat sähkön ja fossiilisten polttoaineiden suhteelliseen osuuteen. Sähköautotavoitteissa ei ole lainkaan eritelty ladattavien ja täyssähköautojen tavoitteita, vaikka ladattavat ovat huomattavasti suositumpia kuin täyssähköautot.

Viime vuonna romutettiin 82 000 autoa, joista reilu 6 000 poistettiin rekisteristä romutuspalkkion turvin.

Tuonti takaa dieselin suosion  

Käytettyä autoja tuotiin Suomeen viime vuonna 40 000: dieseleitä tuotiin 22 000 ja bensiiniautoja 12 000. Määrä on poikkeuksellisen suuri. Dieseleiden osuus autokannasta ei tuonnin vuoksi kutistu. Suomen henkilöautokannasta pakettiautot mukaan lukien reilut 27 prosenttia on dieselautoja ja 72 prosenttia on bensiiniautoja. Dieselien osuus on jopa kasvussa, koska romutusikäisiä dieseleitä on suhteellisen vähän. Käytettyinä maahantuotujen dieselautojen keski-ikä oli selvästi alhaisempi kuin bensiiniautojen. 

Vaihtoehtoisten käyttövoimien autoja tuotiin 4 000, joista ladattavat hybridit oli suurin ryhmä ja kaasuautoja lähes 1300.  Uusia ja käytettyjä kaasuautoja rekisteröitiin kaikkiaan siis lähes 2 500. Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus henkilöautokannasta on edelleen prosentin luokkaa. Vaihtoehtoisissa on mukana myös ladattavat hybridit, joiden osuus näistä on yli puolet.

Energia- ja ilmastostrategiassa vuodelle 2020 asetettu 5 000 kaasuauton tavoite täyttyi kaksi vuotta etuajassa. Vuoden 2025 tavoite on 15 000, ja vuoden 2030 tavoite 50 000, jotka tuntuvat jo nyt konservatiivisilta. Vuoden 2020 sähköautojen tavoite (15 000) on myös tällä vauhdilla täyttymässä, valtaosin kalliimpien segmenttien autoilla, joilla on dieselmoottoria energiatehottomampi bensiinimoottori.

ILMO45-työryhmässä esitettiin vaihtoehtoisten käyttövoimien uusien autojen rekisteröinnille selvästi korkeammat tavoitteet. Vuoden 2030 tavoite sähköautoille on 670 000 ja kaasuautoille 130 000. Laskelmien perusteella oletetaan, että jo tänä vuonna sähköautojen rekisteröinti ohittaa ladattavien hybridien myyntimääriä ja että vuonna 2025 täyssähköautojen myynti on 20 prosenttia uusien autojen myynnistä, kun se viime vuonna oli 0,6 prosenttia. Tuore Gaselli-raportti, jonka tarkoituksena oli arvioida kustannustehokkaita keinoja lisätä vaihtoehtoisia käyttövoimia ei esittänyt uusia keinoja jo tunnettujen vaihtoehtojen lisäksi.